Uppsalaa (ja ilmeisesti muutakin maailmaa) hellii täydellinen helleaalto tällä hetkellä. Puistot ja pihamaat ovat täyttyneet punaisina helottavista ihmisistä, kaikkialla tuoksuu kesä ja itsetehdyt sangriat tekevät kauppaansa iltaisin. Täällä on ihan vakiovaruste, että opiskelija-asuntoloiden ulkopuolella on nurmikkoalueita, pöytiä ja isoja grilleja kevättä varten odottamassa. Grillatessa tutustuu aina uusiin ihmisiin, jotka ovat änkemässä omien ruokiensa kanssa apajille, tai sitten voi suojella yksityisyyttään ja grillailla rauhassa oman en-gångs-grillinsä kera. Molemmat testattu! Eilen istuin viisi tuntia puolialastomana Rackarergin pihalla ja opiskelin ahkerasti (vaikken ehkä iiiiihan riittävän ahkerasti, muutamat oikeustapaukset tuntuivat tänään seminaarissa täysin uusilta...). En tiedä kuinka kauan tätä ihanaa ilmaa jatkuu, toivottavasti pitkään. Ainoa syy,miksen skipannut tänään seminaaria ja jäänyt aurinkoon oli se, että olkapäät punottivat jo eilisestä liikaa...
Ihan täysillä ei voi vielä kuitenkaan heittäytyä kesälaitumille, vaikka mieli tekisi. Ensi maanantaina on PM palautus, eli Pro Memoria kirjoitelman palautuspäivä. Oma aiheeni on "straffrätt och kön" ja annan kovaa kyytiä Ruotsin sexköpslagenille ( ehkä loppupäätelmissäni kuitenkin sorrun kannattamaan lain ylläpitoa jatkossakin, vaikka eihän mielipiteiden pitäisi vaikuttaa arvosteluun..). Ruotsalaiset on niin tottuneet kirjoittamaan PM:miä, että ihan hirvittää oma lapsellinen sotkuni. Onneksi Anna on luvannut auttaa minua naurettavien kirjoitusvirheideni kanssa ja vastapalkkion tuon meille perjantaina lounaseväät mukanani. Täälläpäin on totuttu joka kurssilla kirjoittamaan essee, ja tuntuu huvittavalta, että kämppikseni Erik, joka aloitti oikisopinnot syksyllä, on taatusti minua parempi suoltamaan juridista tekstiä kuin minä ja Anton, joka aloitti tammikuussa oikiksessa, taistelee samassa vaiheessa - kummallakin PM palautus ensi maanantaina. Mutta, eihän sitä opi, jos ei joskus aloita, että mennään nyt sitten metsään oikein kunnolla...
Mutta on ihanaa huomata, että en ainakaan stressaa yksin. Seminaarista jäi puolet kotiin "opiskelemaan" (yeah right) ja "rasteilla" puhe kääntyy aina väkisinkin pm-skrivadeen. Onneksi Moa ei jaksa niin paljon stressata, istuimme tauolla vaan yliopistorakennuksen rappusilla ja lounastauolla menimme ostamaan salaatit ja nautimme auringosta jokirannassa Moan ja hänen poikaystävänsä kera. Roligt!
Seminaarin jälkeen lojuin Elizabethin kanssa pari tuntia Cafe Linnén edustalla laiturilla, jonka jälkeen
oli aika suunnata tanssimaan. Toiseksi viimeistä kertaa! Pelottavaa, miten nopeasti aika kuluu ja kohta on jo kesäkuu. Sitä ennen on kuitenkin vielä Uppsala danscenterin kevätnäytös, jossa pääsee näyttämään taitonsa. En kyllä ole ihan vielä päättänyt, haluanko esitellä tankotanssitaitojani, varsinkin kun maanantaina tankotunnilla tehtiin temppua, joka vaati suurta keskittymistä, mikä osoittautui kasvolihaksille ylivoimaiseksi. Lopputunnista jouduin tekemään 10 punnerrusta joka kerta kun keskityin niin kovin, että työnsin kielen ulos suusta. Auuu, kädet sattuu. Tänään lopetan siis Elinan, tanko-ohjaajani sanoihin: "Nej men Noora, du gör så jävla fint sprint i luften - och då sticker du din tunge utifrån munnen!"
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti