Eilen oli Recce-Mottagning Värmlands nationilla. Kokoonnuimme 5 aikaan ja luvassa oli esittely Värmlandsin tiloissa, jota seurasi puolivirallinen sitsityyppinen illallinen, jonka jälkeen ovet avattiin kaikelle kansalle joka perjantaisen "state of mind"-klubin hengessä. Recce- nimikkeellä viitataan osakuntien uusiin jäseniin, jotka tulevat "virallisiksi" jäseniksi vasta recceqasquen jälkeen, joka järjestetään kaikkien osakuntien uusille jäsenille 16.2, eli ensi viikon lauantaina. Kyseessä on kolmen ruokalajin illallinen, Suomen sitsejä ilmeisesti vähän formaalimpi tilaisuus. Sitsejä tai juhlaillallisia on täällä monen tyyppisiä: sitning, qasque, ball - you name it. Ne eroavat toisistaan juhlallisuuden asteella: ball on Suomen vuosijuhlia vastaava, kun taas tavallinen sitning voi olla aika epävirallinen illallinenkin. Säännöt tuntuvat pohjautuvat samoihin perusteihin kuin suomessakin, tosin täällä niitä on ehkä vielä enemmän ja ne tuntuvat olevan aika virallisia. Mutta päästiin sitä eilenkin pöydälle laulamaan enkä malta odottaa ensi lauantain ensimmäistä virallista qasqueta!
Valitsin siis Värmlandin osakunnan, enkä kyllä ole katunut sitä. Yksi parhaita lounaita, upeimpia baareja, paljon jäseniä ja paljon ohjelmaa. Suurin osa osakunnista on perustettu 1600-luvulla ja niitä koskeva lainsäädäntökin pohjautuu osittain keskiajalle. Niiden synnystä kerrotaan useita eri versioita, mutta niiden taustalla on joukko vanhoja papppoja, ns. inspektöörejä, jotka olivat yliopiston nimeämiä henkilöitä. Inspektöörien tehtävänä oli valvoa opiskelijoiden keskinäistä toimintaa. Opiskelijoiden kerääntyessä yliopistokaupunkeihin, kuten Lundiin ja Uppsalaan, etsiytyivät samalta paikkakunnalta tulleet helposti samoihin piireihin, jonka myötä syntyivät Uppsalan 13 nationia, osakuntaa. Alunperin idea perustui siis kotipaikkakuntaan, ja yhä edelleen useat tuntuvat valitsevan sen osakunnan, josta ovat kotoisin - ainakin aluksi. Osakunnan jäsenyys on näes uusittava puolivuosittain, joten aina voi valita uuden osakunnan testattavaksi. Loppupeleissä jäsenyydellä ei kuitenkaan ole ratkaisevaa merkitystä, sillä kaikki ovat kuitenkin tervetulleita kaikkiin tapahtumiin. Usein jäsenet pääsevät ilmaiseksi sisään, saavat pientä alennusta ruokaillessaan osakunnissa tai hyötyvät jäsenyydestä muulla tavalla.
Osakunnat perivät jäsenyysmaksua puolivuosittain (n.200-300kr), jota vastaan ne ylläpitävät opiskelijatoimintaa, kuten urheiluseuroja, bändejä, asunnonvälitystä, kahvila-, baari- ja ravintolatoimintaa ja mm. tarjoavat lukupaikkoja ja pitävät omia kirjastojaan. Liikevaihto on aika huikeaa, eiliseltä jäi mieleen Värmlandsin vuosittainen liikevaihto (yli 10 miljoonaa ruotsin kruunua) ja lisäksi Värmlands jakaa vuosittain stipendejä 2,5 miljoonan kruunun verran. Osakuntaan liittyminen ja erityisesti toimintaan mukaan meneminen on helppo keino tutustua järjestelmään paremmin, päästä mukaan "osakunnan sisäpiirille" järjetettäviin tapahtumiin, hankkia itselleen KK-kort (ns. jonon ohitus-kortti kaikkiin Uppsalan osakuntiin), tienata hiekan taskurahaa ja tutustua paikallisiin. Kuten aiemmin mainitsin, harkitsen "frukostvardiksi" ryhtymistä, joka tarkoittaisi että minusta tulisi "ämbetsman", eli pääsisin mukaan "luottohenkilöille" järjesttäviin tapahtumiin ja saisin joitakin lisäetuja, kuten alennusta pubin juomista (he hee).
Kiersimme eilen ensin päärakennuksen, sitten menimme "hallituksen" tiloihin viereiseen rakennukseen ja piipahdimme sen alakerrassa sijaitsevassa pubissa. Pubi on ollut käytössä vasta muutamia vuosia, sillä se löydettiin muutamia vuosia sitten arkeologiste kaivausten myötä. Tunnelma sisällä on huikea, tiiliseinää ja kynttilöitä ja sisään johtaa tiilinen holvikäytävä. En yhtään ihmettele, että meille kerrottiin sen olevan hyvä paikka tulla treffeille!
Kattavamman kuvan itse Värmlandsin osakunnasta antaakseni, lisään vielä yhdistyksen sivuille vievän linkin.
http://www.varmlandsnation.se/index.php?option=com_content&view=article&id=2&Itemid=106&lang=en
Tänään aamulla olo parani mahtavan brunssin myötä. Istuimme aamupalapöytään yhdessä kaikkien kämppisteni kanssa, tutustuimme toisiimme hiukan paremmin ja nautimme lauantai-aamusta yhdessä. Perimmäisenä tarkoituksena oli yhteisten sääntöjen, kuten siivouslistan päivitys ja muiden arkihuolien läpikäynti. Viimeisen parin viikon ajan kukaan ei ole tuntunut välittävän yhteisistä tiloista, itse en ainakaan tiennyt mitä astioita saa käyttää ja mitä ei sekä kenen vuoro on oikeastaan ostaa vessapaperia, joten aamupäivä oli menestys kaikin tavoin. Parasta kuitenkin oli kämppiiksiini tutustuminen, varsinkin kun viikko sitten asuntoon muutti uusi tyttö, jonka nimen hädin tuskin tiesin. Istuimme koko porukka keittiössä yli kaksi tuntia, juttelimme niitä näitä ja sain kullanarvoisia vinkkejä siitä, mihin kannattaa mennä lounaalle, mitkä qasquet ovat parhaita ja miten Valborgia (vappua) oikein täällä juhlitaan. Josefine lupasi tutustuttaa minut WG-Nationin huippuhyvään keittolounaaseen (vaikka se vetonaula taisikin olla itse leivottu leipä :D) ja huomenna menen Annan kanssa Kalmarin Fikalle hengaamaan iltapäivällä eli pääsen jatkossakin petraamaan ruotsinkielen taitojani kämppisteni seurassa!
P.S maailmankuulut bagelini tekivät kauppaansa Ruotsissakin. Lisämakua toi kenties virkistävä tapa herätä n. puoli tuntia ennen sovittua aamiaisaikaa siihen, että Suomesta saapunut vaihtarikämppis onnistuu leipoessaan ensin huudattamaan palohälytintä käytävässä, sitten keittiössä ja lopulta itse uunikin alkoi piipittää. Jävla korridorung...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti